Kuusiston kartanon puutarha

Kartanolla on nykyisin yli 4 ha maa-aluetta, josta 1,2 ha käsittää päärakennusta ympäröivän vanhan hedelmätarhan. Siellä on yli 50 omenapuuta,  joitakin päärynäpuita,  joukko kirsikkapuita sekä nuorempia luumupuita.  Kartanoa ympäröi myös istutettujen jalopuiden joukko, jossa suuret tammet, jalavat, saarnet ja lehmukset tuovat varjoa kuumana kesäpäivänä. Kartanon puiston vanhimmat osat ovat peräisin 1780-luvulta. Puusto on pääosin 1800-luvun alusta, mm. kartanolta linnalle päin johtava puistolehmuskuja.

Hedelmätarhassa löytyy kartanon omia vanhoja lajikkeitta, Kuusiston talviomena ja Kuusiston sokeripäärynä. Kuusiston vanhin tunnettu lajike on  Rosenhäger. Taidekartano aloitti vuonna 2021 projektin näiden historiallisten lajikkeiden säilyttämiseen Kuusistossa. Luonnonvarakeskuksen Kasvigeenivaraohjelman kansallisesta omenapuiden kokoelmasta  luovutettiin kansainvälisen biodiversiteettisopimuksen alaista aineistoa  Kuusiston kartanopuutarhan käyttöön. Seuraavina vuosina jatketaan ponnisteluja lajikkeiden säilymiseen Kuusistossa.

Kuuntele Äänitarinoita ja tutustu kartanopuutarhaan tarkemmin. Katso Kuusiston Taidekartanon kulttuuripolun karttaa suunnistaessasi alueella.

Omenapuu kukassa

Vanha hedelmätarha

Kartanon ympäristössä on kasvanut tiettävästi  jo 1700-luvulla tarhaomenapuuta, päärynää,  luumua ja tietysti hapankirsikkaa. Puutarhaviljelyllä on Kuusistossa pitkät perinteet. Turun akatemiassa vaikuttivat 1750-luvulta eteenpäin Suomen puutarhatalouden perustajaprofessorit Kalm ja Gadd, joiden vaikutuksen voidaan olettaa yltäneen myös Kuusistoon.

Kuusiston  kartanossa oli suuri hedelmätarha 1800-luvun loppupuoliskolla, nykyinen tarha edustaa enää rippeitä vanhasta suuruudesta.  Monet nykyisistä omenapuista on istutettu 1900-luvun alkupuolella. Vanhimmat  omenapuista lienevät siis noin 100–150 vuotiaita.  Nuorimmat tarhan omena- ja päärynäpuut istutettiin kunnostuksen yhteydessä vuonna 1992. Kirsikkapuut ovat hapankirsikkaa, jota Kuusistossa on esiintynyt piispanlinnan omassa puutarhassa jo 1400 -luvulla. Voisivatko kartanon kirsikat olla samaa kantaa? 

Pensaat 

Raja-aidanteissa kasvaa euroopanpähkinäpensasta (alkaen jopa 1600-luvulta), orapihlajaa, syreeniä. Puutarhan syreenimajat ja syreenipensaat ovat vanhaa violettikukkaista pihasyreenin muotoa, jota on esiintynyt kartanolla jo 1770-luvulla. Puutarhan alueelta löytyy yhä kirkonruusu, Mustialan ruusua suunnitellaan palautettavan.  Villiä orjanruusua löytyy alueelta myös. Puutarhassa on terttuseljaa, lehtokuusamaa, idänvirpiangervoa, taikinamarjaa ja aitoa pihajasmiketta. 

Kirkonruusu

Perinnekasvit

Kuusiston ison humalatarhan jäänteenä alueelta on löytynyt sekä hede- että emihumala, joista harvinainen hedehumala salossaan ihastuttaa kulkijaa aittapolun varrella.  

Puutarhan aluskasvillisuudessa esiintyy vanhoja hyöty-, rohto- ja koristekasveja, kuten isohirvenjuuri,  vuohenputki, mukulaleinikki, keltamo ja jalokiurunkannus. Vanhat puutarhakasvit ovat levinneet myös ympäristöön kuten varjolilja, akileija ja tarhaillakko.

Isohirvenjuuri

Monivuotinen perinnepelakuuprojekti on tuonnut kartanolle myös perinnepelakuita, joista tarkemmin Ihanat vanhat pelakuut Kuusistossa.

Kuusiston kartanon hedelmätarhavihkosessa esitellään puutarhaa ja tarhan omena- ja päärynälajikkeita (pdf vihko ladattavissa linkistä), tekijä MTT, 2013.  Lisäksi Museopuutarha – perustaminen ja hoito kirjanen  (tekijä MTT, 2014) kertoo miten yhteisöjen kannattaa  museopuutarhaa lähteä perustamaan.

Puutarhan lumoa

Seuraa vuodenaikojen vaihtelua historiallisessa kartanopuutarhassa.