Kartanon vaiheita

Kuusiston kartano palveli aikanaan 1300-luvulta piispanlinnaa ja myöhemmin Turun linnaa huolehtimalla paremman väen arkisista tarpeista. Todennäköisesti  Kuusiston mailla on kuitenkin viljelty maata jo  ennen muistiinkirjattua aikaa. Linnan hävittämisen ia eräiden vaiheiden jälkeen vuonna 1692 tila määrättiin Turun ja Porin jalkaväkirykmentin everstintaloksi. Nykyinen päärakennus on valmistunut 1738 ja on yksi vanhimpia säilyneitä puisia asuinrakennuksia Suomessa. Vuonna 1810 Kuusistosta tuli kruunun vuokratila.

Monien vaiheiden kautta kartano siirtyi Museovirastolle 1978 ja se remontoitiin kulttuurihistorialliseksia museoksi. Museovirasto sulki museon 2012, jolloin tutkija/taiteilija Merja Markkula aloitti neuvottelut museon muuttamisesta yksityiseksi Taidekartanoksi. Tavoitteena oli monialaisen aikalaistaiteen, rakennustaiteellisesti merkityksellisen kartanon, kulttuurihistoriallisen miljöön ja luonnon tasavertainen esille tuominen.  Kuusiston kulttuurihistoriallisen alueen omistus pilkkoutui 2014, jolloin kartanon ja hedelmätarhan omistus siirtyi Senaatti-kiinteistöille ja Kappelinmäen ja linnanraunioiden omistus Metsähallitukselle. Museovirasto on edelleen vuokralaisena kartanolla ja vastaa kulttuuriperinnön suojelusta ja konservoinnista sekä muinaisjäännösten hoidosta ja valvonnasta.

Nykyisin Taidekartano ry vuokraa kartanon Museovirastolta kesän näyttelytoimintaa varten.

Senaatti-kiinteistöt on kunnostanut kartanoa muutamaan otteeseen, viimeksi vuonna 2020  ja rakennusten korjaustoiminta jatkuu edelleen.  Kartanon päärakennus on rakennushistoriallisesti ja -taiteellisesti arvokas. Lisätietoja Inventointi Kuusiston kartano Kaarina Kuusiston kartano ja piispanlinnan rauniot Rakennushistoriaselvitys Osa 2 Inventointi 2016.  

Kartanolla on jäljellä vain kolme rakennusta. Kymmenet talousrakennukset näkyvät ympäristössä enää vain satunnaisina kasvillisuuden peittäminä kivijalkoina. 

Kartanon liiteri
Kartanon vilja-aitta vuodelta 1812.