Kartanon vaiheita

Kuusiston kartano palveli aikanaan 1300-luvulta piispanlinnaa ja myöhemmin Turun linnaa huolehtimalla paremman väen arkisista tarpeista. Todennäköisesti  Kuusiston mailla on kuitenkin viljelty maata jo  ennen muistiinkirjattua aikaa. Vuonna 1692 tila määrättiin Turun ja Porin jalkaväkirykmentin everstintaloksi. Nykyinen päärakennus on valmistunut 1738 ja on yksi vanhimpia säilyneitä puisia asuinrakennuksia Suomessa. Vuonna 1810 Kuusistosta tuli kruunun vuokratila.

Monien vaiheiden kautta kartano siirtyi Museovirastolle 1978 ja se remontoitiin kulttuurihistorialliseksia museoksi. Museovirasto sulki museon 2012, jolloin tutkija/taiteilija Merja Markkula aloitti neuvottelut museon muuttamisesta yksityiseksi Taidekartanoksi. Tavoitteena oli monialaisen aikalaistaiteen, rakennustaiteellisesti merkityksellisen kartanon, kulttuurihistoriallisen miljöön ja luonnon tasavertainen esille tuominen.  Kuusiston kulttuurihistoriallisen alueen omistus pilkkoutui 2014, jolloin kartanon ja hedelmätarhan omistus siirtyi Senaatti-kiinteistöille ja Kappelinmäen ja linnanraunioiden omistus Metsähallitukselle. Museovirasto on edelleen vuokralaisena kartanolla ja vastaa kulttuuriperinnön suojelusta ja konservoinnista sekä muinaisjäännösten hoidosta ja valvonnasta.

Nykyisin Taidekartano ry vuokraa kartanon Museovirastolta kesän näyttelytoimintaa varten.

 

Ajankuva -näyttelystä 2017, vas. Sinimeri Hedbergin ja keskellä Reija Palo-ojan maalauksia

 

Kartanon liiteri
Kartanoon kuuluva viljavarasto